logo
fi en

Digitoidaanko vai digitalisoidaanko?

Kirjoittaja: Tommi Vihervaara
Julkaistu: 20.4.2021

”Teknologioista ei ole mitään hyötyä, jos rakennusala ei tunnista vanhojen toimintatapojensa taakkaa ja kehitä uusia toimintamalleja.” (Taina Eriksson, DigiPro-tutkimus, Rakennusteollisuus)

Koko maailma on nyt vuosien ajan vouhottanut megatrendistä nimeltä digitalisaatio. Rakennusalalla työskentelevinä me kärvistelemme vielä vailla pelastusta, kun samaan aikaan kuluttajina pääsemme nauttimaan digitalisaation parhaimmista hedelmistä: maailman arvokkaimpien yritysten mittaamattoman suurilla digikehitysresursseilla tuotetuista ylivertaisista digitaalisista palveluista. Näistä yksi tunnetuimmista esimerkeistä on tietysti Über, joka disruptoi näyttävästi ja suvereenisti kokonaisen perinteisen toimialan.

Mitä eroa on sitten ”digitoinnilla” ja ”digitalisaatiolla”? Kysymykseen saadaan konkreettinen vastaus, kun tarkastelemme, mitä esimerkiksi Suomessa tehtiin taannoin Überin uhan alla. Taksiala oli pakotettu ”tekemään jotain” ja parasta mihin ala pystyi, oli 1900-luvun toimintatavan siirtämisen biteiksi eli taksivälityskeskukset ja manuaaliset ihmistyövoimaan perustuvat prosessit jäivät ja tähän päälle tuli kasa bittejä. Lopputuloksena saatiin vain yksi uusi asiakaskanava, mobiiliapplikaatio, jonka lataamalla kuluttaja voi tilata taksin. Mitä uutta tämä toi? Ei juuri mitään, sillä kuluttaja on voinut jo vuosikausia ”tilata taksin” muita kanavia hyödyntäen.

Mitä eroa on sitten ”digitoinnilla” ja ”digitalisaatiolla”?

Digitointi tarkoittaa siis käytännössä vanhojen, väsyneiden ja tehottomien, 1900-luvulla keksittyjen toimintatapojen puristamista automaattiselle tietojenkäsittelylle eli ATK:lle. Digitalisaatio tarkoittaa taas asioiden keksimistä uudelleen ja niiden ratkaisemista aidosti uudella, perinteisiä arvoketjuja mullistavalla tavalla. Rakentamisen tuottavuus ei lähde nousuun pelkästään digitalisaatio-nimisellä hopealuodilla, mutta sillä on kuitenkin olennainen osa tulevaa kokonaissysteemiä, jonka toiset kulmakivet ovat modulaarinen esivalmistus sekä tahtituotanto.

Datan prosessoinnista prosessin kehittämiseen ja sen johtamiseen

Rakennusalaa tunnetusti vaivaa kehno tuottavuuskehitys sekä ylipäätään uusien tekemisten tapojen vakiintuminen. Koko ajan keksitään uutta ja mm. sovellusrintamalla tapahtuu paljon, mutta ydinongelma säilyy: rakentamisen ekosysteemin osapuolilta eli pääurakoitsijoilta, aliurakoitsijoilta, loppuasiakkailta, suunnittelijoilta, hankekehittäjiltä ynnä muilta puuttuu yhteinen käsitteistö, yhteinen kieli. Vain edellä kuvatun, rakentamisen ”lingua francan” kehittäminen päästää meidät osaoptimoinnin ja kymmenien erilaisten, toisistaan irrallaan olevien osaprosessien sekamelskan ikeestä.

Muilla toimialoilla tuo yhteinen kieli toteutuu jo toimialan yhteisten standardien kautta. Rakentamisessa tähän on vielä matkaa, mutta onneksi matka on jo alkanut. Monet alan toimijat tekevät nimittäin aktiivista yhteistyötä globaalin standardointiorganisaation, GS1:n kanssa ja Fira Smart ei ole tässäkään poikkeus. Vasta, kun pääsemme sopimukseen yhteisestä käsitteistöstä ja yhteisestä kielestä, on meidän mahdollista alkaa digitalisoimaan yritysrajat ylittäviä prosesseja sekä arvoketjuja esimerkiksi materiaalilogistiikkaa sekä siihen liittyvää toimitusketjun hallintaa, vain joitain osa-alueita mainitakseni.

Carinafour Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ari Viitanen kiteytti taannoin rakennusalan digitalisaation ongelmat oikein ytimekkäästi: ”Suurin ongelma digitalisaation hyödyntämisessä rakennusteollisuudessa on standardoitujen prosessien puute. Kaaoksen digitalisoinnista ei ole mitään hyötyä.” En voisi olla asiasta enempää samaa mieltä. Myös toista ”teollisuudenalaa” eli datan hyödyntämisen ja data-analytiikan teollisuudenalaa vaivaa myös sisäsyntyinen ongelma: 99% puheesta ja tekemisestä tuntuu keskittyvän vain viimeiseen mailiin, ”datan hyödyntämiseen”. Samaan aikaan tärkeämpi vaihe, eli datan luontihetki jää vaille mielenkiintoa. Juuri datan luonnin hetkessä, liiketoiminnan arjessa synnytetään myös datan laatu. Joko data lähtee ”tehtaalta” suoraan myyntikunnossa tai sitten ei, tämä on valinta ja tämän valinnan tekee ko. liiketoiminnasta vastaava johtaja. Kuka muu muka?

Juuri datan luonnin hetkessä, liiketoiminnan arjessa synnytetään myös datan laatu.

Laatujohtamisen perusoppien mukaisesti laatuvirheiden korjauskustannukset kasvavat eksponentiaalisesti mitä pidemmälle toimitusketjussa kuljetaan ”tehtaalta” kohti asiakasta. Tehtaalla virheiden korjauskustannus on 1x, seuraavassa vaiheessa 10x, sitten 100x, sitten 1000x ja luoja ties kuinka isoja. En usko, että kenenkään päätä varsinaisesti silitellään, kun esimerkiksi autonvalmistaja joutuu vetämään kymmeniätuhansia autoja pois asiakkailta takaisin tehtaalle korjaustoimenpiteitä varten.

Kysynkin nyt: Miksi ihmeessä toimimme datan, tuon 2020-luvun tärkeimmän aineettoman pääoman kanssa kuitenkin päinvastoin? Kallispalkkaiset asiantuntijat ”prosessoivat” ja ”fiilaavat ja höyläävät” dataa juuri ennen sen hyödyntämishetkeä eli esim. dashboard-ratkaisua tai vaikkapa tekoälyratkaisua. Eli juuri siellä missä laadun korjaamisen kustannukset ovat korkeimmillaan! Jokainen organisaatio, jossa tällaista toimintaa harrastetaan, on velvollinen kysymään tuon organisaation toimitusjohtajalta, mitä mieltä hän on tästä toimintatavasta? Mitä luulette hänen vastaavan? Otetaanko kustannukset 1x vai 10 000x? Aivan.

”Datan prosessointi” ei ole mikään arvoa tuottava vaihe, vaan se on päinvastoin kustannus. Dataa tulisi prosessoida (=puhdistaa/kiillottaa/leikkaa/liimata) siis mahdollisimman vähän. Yliopistossa opetettavien laatujohtamisen periaatteiden mukaisesti datakin tulisi laittaa kuntoon jo ”tehtaalla”, eli liiketoiminnan arjessa. Datan syntyhetken jälkeen tapahtuvat, sen keinotekoiset ”parannusvaiheet” edustavat sataprosenttisesti arvoa tuottamatonta työtä, hukkaa. Tätä pitäisi nimenomaan poistaa eikä missään nimessä lisätä. Miten tämä tehdään? Vaikuttamalla aktiivisesti datan toisen kohtalon hetkeen, sen syntyhetkeen. Siihen vaikutetaan asialla nimeltä ”johtaminen” ja tämä johtaminen tapahtuu liiketoiminnan arjessa ja siitä vastaa viime kädessä ko. liiketoiminnan vetäjä tai prosessin omistaja.

Tiedon hakemisesta tiedon näkemiseen

Sen jälkeen, kun tiedon tuotantoprosessi on laitettu kuntoon, on järkevää alkaa puhumaan datan täysimääräisestä hyödyntämisestä. Tällöin meidän ei tarvitse tapella datan laatuongelmista käyttäjien kanssa, vaan asia on johdettu kuntoon arjessa. Tästä samaisesta syystä olemme jo vuosia tehneet työtä rakentamisen prosessien kehittämisen eteen. Hyödynnämme nykyään työmailla useita eri digitaalisia apuvälineitä mm. aikataulu- ja laatujohtamisessa sekä ulkoisten olosuhteiden hallinnassa, josta konkreettinen case-esimerkki on Postipuiston digitaalinen arki.

Kun toiminnan arki tuottaa laadukasta ja ajantasaista, ja ennen kaikkea luotettavaa dataa, on sen varaan helppo rakentaa johtamisen tueksi ”työmaan ohjaamon” tyyppisiä digitaalisia ratkaisuja. Tämänkaltaisten ratkaisujen arvolupaus saatiinkin konkreettisesti yhden sen asiakkaan suusta. Yksi vastaava mestarimme kiteytti näiden ratkaisujen arvolupauksen täydellisesti: ”Tiedon hakemisesta tiedon näkemiseen”.

Tämä onnistuu vain siinä tapauksessa, että arjen johtaminen on laadukasta ja sen tuloksena toiminta tuottaa laadukasta ja luotettavaa dataa. Vasta tämän jälkeen on järkevää virittää ATK ja muut apuvälineet tarjoilemaan ja muotoilemaan tätä, 2020-luvun tärkeintä aineetonta pääomaa, kysyntää vastaavaksi.

Kirjoittajasta

Tommi Vihervaara (DI, tietotekniikka) on intohimoinen datan toimitusketjun hallinnan ja digitaalisen ratkaisukehityksen ammattilainen Suomen Toijalasta. Liiketoimintalähtöinen ja ratkaisuhakuinen tapa toimia on vienyt hänet työuralla sovelluskehittäjän tehtävistä data-analytiikan konsultoinnin kautta datan hallinnan johtotehtäviin viimeksi ilmailu- ja lentoasematoimialalle Finavialle. Tällä hetkellä hän keskittyy rakentamisen systeemimuutoksen edistämiseen data keinoin uuden ajan rakennusliike Firassa. Vapaa-ajallaan hän toimii Datapääoma-podcastin co-hostina sekä kirjoittaa saman brändin alaista blogia.

Teollinen rakentaminen vaatii tarkkaa tietoa tuotteesta Rakennusalan tehokas tuotanto on jo tätä päivää. Lue alta ajatuksiani, miten tuottavuutta voidaan kehittää heti Lue lisää
“Riston elämä, yksi työmaa kerrallaan…” Työmaan päivät ja viikot kulkevat valtavaa vauhtia. Talo pitää saada pystyyn ja säältä suojaan, jotta Lue lisää
Tahtituotanto pähkinänkuoressa Rakennustyömailla työnjohtajat ovat monen paineen alla. Työmaiden johtaminen vaatii useiden liikkuvien palasten hallintaa ja ratkottavia Lue lisää