Rakennusalan yritykset eivät tyypillisesti ole arvokkaita ja multippelimme on pörssissä vaihdettavissa yrityksissä pieni. Ympärillä oleva yhteiskunta ei siis arvosta rakennusliikkeitä samalla tavoin kuin muiden teollisuusalojen vastaavan kokoisia yrityksiä. Meillä on siten ongelmana aineettoman pääoman talteensaanti ja sen muuttaminen positiiviseksi odotusarvoksi. Emme lisää tai tuota riittävästi käyttöarvoa, eikä meihin kohdistu positiivisia odotuksia muutoksesta parempaan. Tähän täytyy saada muutos.

Aineeton pääoma ja sen kerryttäminen edellyttää organisaation oppimista. Teemme helposti sen virheen, että yhdistämme yksilöiden oppimisen suoraan organisaation oppimiseen. Näinhän todellisuudessa ei ole, vaan yksilö vie mennessään kaiken oppimansa. Tämä siis, ellemme rakenna yritykseen mekanismeja, jolla yksilön oppima tieto muutetaan yrityksen tiedoksi, siirrettäväksi myös muille.

Rakennushanke on prosessina äärettömän vaikea hahmottaa tai mallintaa. Mikä on se toimintamalli, jota käyttämällä aineetonta pääomaa, arvoa, saataisiin kerrytettyä talteen päivä päivältä, kun yritys osallistuu eri hankkeisiin eri osapuolten kanssa? Pääurakoitsijana meillä näitä toimintamallin osia ja välineitä rakennushankkeissa ovat tahtituotanto, digitalisaatio, vakiointi ja esivalmistus. Näiden avulla syntyy tietoa oppimisen kautta ja se on saatavissa talteen yrityksen omaisuudeksi, vieläpä niin, että kunkin kehittyminen vauhdittaa osaltaan myös muiden osa-alueiden kehitystä.

Toimintamme ytimenä on tahtituotanto, joka muuttaa rakentamista oleellisesti jo itsessään. Erityisesti asuntotuotannossa viimeinen vaihe, jota oppikirjoissa kutsutaan viimeistelyvaiheeksi ja työmaalla loppusodaksi, poistuu parhaimmillaan kokonaan, koska loppusota aloitetaan jo sisävalmistusvaiheen ensimmäisenä päivänä. Pieni eräkoko ja vuorovaikutus eri urakoitsijoiden välillä aikaansaa myös sen, että virheiden määrä on kokonaisuudessaan pienempi kuin perinteisiä isoja mestoja käytettäessä. Virheet saadaan aikaisemmin kiinni ennen kuin ne on ennätetty monistaa koko taloon. Tärkeää on, että virheiden käsittely läpinäkyvästi luo meille tietoa rakentamisen prosessista, ja on siksi oleellinen sekä prosessin että tuotteen muuttamiseksi arvokkaammaksi.

Päivittäisestä toiminnastamme työmaalla on puuttunut automaattinen tiedon tuotto, jolla voimme tunnistaa heikon rakennettavuuden tai suunnitelmien puutteet.

Tahtituotanto ei itsessään kuitenkaan riitä muuttamaan rakennusalan tuottavuusongelmaa juuri muuksi kuin se nyt on, sillä se törmää heti työmaalla johtamisen resurssipulaan. Johtamistyön lisääntyminen on looginen seuraus eräkoon pienentämisestä, koska läpimenoajan lyhentäminen lisää samanaikaisesti holvilla työskentelevien määrää ja pienentää alaurakoitsijoiden kerralla auki olevien mestojen kokoa. Kun mestoja pilkotaan pienempiin osiin ja niitä luovutetaan ja otetaan vastaan päivätasolla, siirtyy myös johtaminen ja tilannekuvan kerääminen päivätasolle ja ilman digitalisaatiota sen vaatima työmäärä yllättää ensikertalaisen. Holvilla tehtävän johtamistyön digitalisointi eli erilaisten mobiilisovellusten käyttöönotto on välttämätöntä, jotta saamme kerättyä reaaliaikaisen tilannekuvan tiedon vähemmällä ramppaamisella kerroksissa. Meillä ei ole enää varaa tiedon keruuseen ruutuvihkoon eikä tämän tiedon naputteluun seuranta-exceliin. Prosessi alkaa tuottamaan tietoa holvilta, mutta tämä toki vaatii kaikilta kurinalaista käytöstä ja työmaan johdolta strategisen käyttäytymisen muutoksen johtamista paikoilleen viimeiseen työntekijään saakka.

Työmaan jaettu tilannekuva auttaa kaikkia työmaalla ja myös työmaan ulkopuolella. Olemme vasta ottamassa alkuaskelia tiedolla johtamisessa ja opimme siitä joka päivä uutta. Tästä on osoituksena alallamme meille epätyypillisen nopea eteneminen esimerkiksi työmaanäyttöjen yleistymisessä, GS1:n käyttöönotosta käydyssä keskustelussa tai itse tahtituotannon läpilyönnissä. Digitalisaatiolla tulee olemaan myös merkittävä rooli toimitusketjujen hallinnassa sekä esivalmistuksen helpottamisessa. Työmailta tulee poistumaan paljon ylimääräistä työtä ja murhetta, normaalina pidettyä varmistelua ja junailua, kunhan saamme yhdistettyä digitaaliseen työmaahan myös digitaalisen toimitusketjun.

Digitalisoitu tahtituotanto on jo alkanut tuottamaan meille tietoa, faktaa, jonka perusteella olemme pystyneet nostamaan esivalmistusastetta sekä etenemään modulaarisessa suunnittelussa. Toteumatieto on puuttunut rakennusalalta, koska rakennustyömaita ei ole digitalisoitu kuten tehtaita. Meiltä on puuttunut automaattinen takaisinkytkentä, eli tiedon tuotto, jonka avulla voimme tunnistaa heikon rakennettavuuden tai suunnitelmien puutteet. Tämä työmaalta virtaava tieto auttaa meitä jatkuvasti parantamaan suunnitelmia ja nostamaan rakennustuotteiden esivalmistusteiden laatua. Esivalmistus taas vähentää holvilla tehtävää työtä ja mahdollistaa tehdasolosuhteiden ansiosta paremman loppulaadun kustannustehokkaammin. Muutos esivalmistuksen jalostusarvon kasvattamiseen ei tule olemaan helppo, koska se edellyttää konepajatasoisia suunnitelmia ja kokoonpanevan teollisuuden osaamista materiaaleista sekä toleranssien hallinnasta.

Modulaarinen suunnittelu merkitsee meille kahta asiaa: vakiointia ja massaräätälöintiä. On tärkeää vakioida yksityiskohtia, jotta rakennusten suunnitelma-aste nousee. Suomessa rakennetaan paljon kohteita keskeneräisin ja ristiriitaisin suunnitelmin, eikä meillä ole tapaa mitata suunnitelmien valmiusastetta, siis sitä, kuinka paljon suunnitelmat jättävät yksityiskohtia ratkottavaksi työmaalle. Mitä enemmän yksittäinen urakoitsijan työntekijä joutuu päättämään asioita työmaalla eli improvisoimaan, sitä todennäköisemmin ratkaisu törmää jonkun jäljessä seuraavan rakennusvaiheen kanssa. Vakioimalla detaljit ja käyttämällä näitä ratkaisukirjastona, pystymme toteuttamaan hankkeita suunnitelmilla, joiden rakennettavuus nousee koko ajan. Tämä vie rakentamista kohti teollista asentamista, jossa vakiointi ja modulaarinen suunnittelu ovat tärkeitä välineitä. Niiden käyttöä vuorostaan ohjaa palaute, joka saadaan työmaalta digitalisoidusta tahtituotannosta.

Tavoitteenamme on teollistaa rakentamisen liiketoimintamalli niin, että tietomallinnus, tekninen suunnittelu ja tuotannonsuunnittelu ovat liiketoimintamallimme arvoa luova osa ja tuotantomme arvon tallettava osa organisaatiosta. Aineeton pääoma, rakentamisen osaaminen, kertyy läpi koko prosessin digitaaliseksi reseptiikaksi, yrityksen pääomaksi, aina ratkaisukirjastosta tuotannon laatumatriisin tarkistusreseptiikkaan. Lopputuloksena on laadukkaampaa, nopeampaa ja fiksumpaa rakentamista – sanalla sanoen, jotain parempaa kaikille projektiin osallistuville.