Työmaan päivät ja viikot kulkevat valtavaa vauhtia. Talo pitää saada pystyyn ja säältä suojaan, jotta voidaan valmistautua sisävaiheen massiiviseen työtehtävien kokonaisuuteen. Urakoitsijoiden kanssa on saatu sopimukset kirjoitettua, ja heitä on vahvuudessa yli 50. Pakkohan tuokin firma oli työmaalle ottaa, kun ei muitakaan saanut… Ristolla, Mikolla Ja Emmalla on kaikilla kädet täynnä hommia.

Materiaalit saapuvat työmaalle alkuperäisten tilausten mukaan, joskus työhön sopivalla aikataululla, joskus ei. Materiaalit jäävät usein purkupaikalle tai ne täytyy varastoida väliaikaiseen paikkaan resurssien ja/tai tilan puutteen takia. Kiireeksi meni tilaaminen ja toimituksia joutuu vähän odottelemaan, mutta minkäs teet? Suunnitelmiakin saa koko ajan odottaa…

Viikoittaisissa palavereissa puolet ajasta kuluu tilannetiedon selvittämiseen. Sen jälkeen mietitään miten jatketaan, ja mitkä työt ovat kriittisiä. Tämä kirjataan ylös pöytäkirjaan ja mahdollisesti lähetetään projektipäälliköille, jotka mahdollisesti viestivät sen tekijöilleen. Mahdollisesti eivät…

Risto on vastaava työnjohtaja rakennustyömaalla. Hänen kumppaneinaan ovat työnjohtaja Mikko ja työmaainsinööri Emma. Ylhäältä kokonaisuutta valvoo ja ohjailee työpäällikkö Pekka. Riston vastuulla on tuotantovaihe, eli työmaa päivästä 1 kun kuokka osuu maahan, päivään x, jolloin asukkaat muuttavat sisään. Tämä on tarina hänen taipaleestaan läpi koko rakennusvaiheen. Painopisteenä aikataulu, työmaan johtaminen, ja siihen liittyvät päivittäiset kysymykset. Tämä tarina on vain esimerkki, kuinka kaikki saattaa sujua, ja kukin voi rinnastaa omia kokemuksiaan tähän haluamallaan osalla.

Päivä 1

Risto saa laskenta-, tuotannon suunnittelu-, tai hankintaosastolta yleisaikataulun työmaata varten. Tämä saattaa olla sopimusaikataulu sisältäen sakollisia välitavoitteita ja pakollisen valmistumispäivän. Se voi myös olla linjajohdon määrittämä yleisaikataulu, jossa on määritelty aikaraamit suuremmille rakentamisen kokonaisuuksille, kuten perustukset, rungon pystytys ja sisävaiheen työt. Tällainen aikataulu toimii usein talouden apuna ennustettaessa ja tuloutettaessa työmaiden tilannetta. Eli tärkeä dokumentti, johon ei tehdä muutoksia ihan heppoisin perustein. Voi olla, että Ristolle on kerrottu toiveita työmaan aikataulutavoitteista, mainittu jotain tahtiaikataulusta, yleensä ei.

.. Jaahas, taas mennään!

Työmaan vaihe- tai viikkosuunnittelusta Ristolla, Mikolla ja Emmalla voi olla yrityksen prosessimalli apunaan. Joskus prosessi ja siihen liittyvät työkalut ovat helposti projektiryhmän käytettävissä, joskus eivät. Valtaosassa nykypäivän rakennustyömaita tämä vaihe on Riston ja kumppaneiden omissa käsissä, ja he käyttävät parhaaksi kokemaansa tapoja ja välineitä. Hän jakaa töitä asunnoittain, kerroksittain, lohkoittain tai etenee vinoviivan mukaisesti alusta loppuun. Työnjohto joko johtaa työmaan töitä, tai vaan seuraa. Aikataulun viestintä muulle rakentamisen organisaatiolle tapahtuu paperilla, sähköpostilla, tussitaululla tai jollain digitaalisella välineellä. Aikatauluun vahvasti liittyvä laadunvalvonta on usein myös työnjohdon käsissä, ja tallennusformaatit melko vapaasti valittavissa. Myöskään tämän seurantaa ei useinkaan kontrolloida säännöllisesti, vaan ”toivotaan” että tulee tehtyä. Kiirehän tällä menolla tulee. Puutteet dokumentoinnissa huomataan usein vasta vastaanotossa tai jopa takuukorjausten yhteydessä.

Harvoin hankintakaan on ihan viimeisen päälle valmis urakan alussa. Yleensä suurin osa urakoitsijoista on varmistamatta, ja materiaalihankinnat ovat kesken. Koska tarkempaa työaikataulua ei vielä ole olemassa, ei tavaroiden toimituksiakaan ole voinut sopia tarkasti. Jos materiaalit on tilattu, ei ainakaan eräkokoja ja toimituspaikkoja ole vahvistettu, vaan tilaus on kokonaiserä, joka pitää sovittaa tarkemmin töiden etenemiseen.

• Millaisen aikataulun tarvitsen ja miksi?
• Mitä kaikkea pitää aikatauluttaa?
• Voinko käyttää yleisaikataulua?
• Miten se on helppo tehdä?
• Mikä on riittävä taso?
• Kuinka jaan työt paikkoihin?
• Miten valvon laatua?

Työmaan päivittäinen elämä

Risto kumppaneineen aloittaa työmaan töiden suunnittelun. Joskus urakoitsijoiden kanssa, joskus ei. Useissa työvaiheissa he miettivät tehtävien kulun ilman urakoitsijaa, ja yrittävät viestiä toiveistaan tekijöille sitten kun heidät saadaan tontille. Viimeistään tässä vaiheessa työmaalle alkaa muodostua jonkinlainen käytäntö aikataulun viestinnästä, pakkohan se on!

Yleinen tapa on käydä seuraavia viikkoja läpi sekalaisissa ryhmissä ja kirjata lähinnä poikkeamia tussitaululle. Eli usein alkuperäistä yleisaikataulua seurataan, ei varsinaisesti johdeta. Yleisaikataulu toimii työn tekemisen runkona; Työt aloitetaan vaihe kerrallaan jostain kerroksesta, tehdään se kerros ja siirrytään seuraavaan. Tarkastukset tapahtuvat yleensä kerros tai työvaihe kerrallaan, ja tarkastuksen jälkeen virheet korjataan. Jotta virheet saadaan korjattua pois, joutuu seuraava työvaihe usein odottamaan vuoroaan. Muuten riskinä on virheiden peittyminen. Tästä seuraa, että seuraavalle urakoitsijalle vapautuu kerrallaan enemmän mestaa kuin hän pystyy samanaikaisesti tekemään.

Valtaosaan työmaan viestimisestä aikataulu on jollain tapaa osallisena. Työmaakokouksen pääasia on, miten meillä menee aikataulun suhteen. Viikkopalaverissa omien työnjohtajien kanssa aikataulu ja tulevat viikot/työvaiheet ovat kriittisessä osassa. Aliurakoitsijoiden palavereissa aliurakan johtaminen aikataulun ja laadun kautta on ehdoton prioriteetti 1.

Ja miten kaikki tietäisivät mitä pitää tehdä? Ja missä? Ja milloin? Tussitaululla käyvät kaikki vuoron perään katselemassa, tai siitä lähetetään kuvia Whatsappiin. Aikataulun ja viikkojen suunnittelu on puhtaasti työnjohdon käsissä. Aikataulua ei koeta yhteiseksi, vaan ylhäältä annetuksi. Kukaan ei muutaman viikon jälkeen tiedä mikä on tämän hetkinen tilanne. Ja kun tilannekuva katoaa, ketään ei oikeastaan enää kiinnosta. Jos aikataulua ei päivitetä ja töitä suunnitella yhdessä todellisen tilanteen pohjalta, on edessä tulipalojen sammuttelua. Kukaan ei mene viime viikkoon tekemään puuttuvaa tehtävää. Töiden tekemisen ohjaaminen ja priorisointi on valtavan vaikeaa. Työmaan ja töiden onnistuminen perustuu puhtaasti työnjohdon taitoon ja kykyyn tehdä päätöksiä vastaan tulevien ongelmien mukaan. Viestintä on yksisuuntaista ja tilannetiedon saaminen edellyttää työnjohdolta paljon jalkatyötä.

Kukaan ei mee sinne viime viikkoon tekemään sitä hommaa loppuun!!

Kaikki työmaasta tallennettu ja tallennettava tieto ovat useissa eri paikoissa. Aikatauluun, laatuun, hankintoihin, talouteen ja turvallisuuteen liittyvät asiat ovat kaikki eri paikoissa. Näiden kesken on vaikea muodostaa kokonaista tilannekuvaa, jossa kaikki vaikuttaisivat toisiinsa.

• Miten aikataulua on helppo muokata, päivittää ja viestiä?
• Mikä on työmaan tilanne?
• Tietävätkö kaikki sen?
• Onko kaikki kunnossa?
• Mikä olisi tärkeintä seuraavaksi?

Viikosta toiseen loppua kohti

Työmaan päivät ja viikot kulkevat valtavaa vauhtia. Talo pitää saada pystyyn ja säältä suojaan, jotta voidaan valmistautua sisävaiheen massiiviseen työtehtävien kokonaisuuteen. Urakoitsijoiden kanssa on saatu sopimukset kirjoitettua, ja heitä on vahvuudessa yli 50. Pakkohan tuokin firma oli työmaalle ottaa, kun ei muitakaan saanut… Ristolla, Mikolla Ja Emmalla on kaikilla kädet täynnä hommia.

Materiaalit saapuvat työmaalle alkuperäisten tilausten mukaan, joskus työhön sopivalla aikataululla, joskus ei. Materiaalit jäävät usein purkupaikalle tai ne täytyy varastoida väliaikaiseen paikkaan resurssien ja/tai tilan puutteen takia. Kiireeksi meni tilaaminen ja toimituksia joutuu vähän odottelemaan, mutta minkäs teet? Suunnitelmiakin saa koko ajan odottaa…

Viikoittaisissa palavereissa puolet ajasta kuluu tilannetiedon selvittämiseen. Sen jälkeen mietitään miten jatketaan, ja mitkä työt ovat kriittisiä. Tämä kirjataan ylös pöytäkirjaan ja mahdollisesti lähetetään projektipäälliköille, jotka mahdollisesti viestivät sen tekijöilleen. Mahdollisesti eivät…

Tietääks kaikki nyt mitä pitää tehdä?

Kun viimein päästään vaiheeseen, jossa kohdetta pitäisi alkaa luovuttamaan asiakkaalle, katsotaan mitä on tullut tehtyä. Viime aikoina tarkastukset ovat jääneet hieman vaillinaisiksi kiireen takia, ja luovutettavaa on paljon. Valtaosa urakoitsijoista on poistunut työmaalta, mikä osaltaan hidastaa puutteiden korjaamista. Työmaan luovutusvaihe on myös usein osa, johon ei ole varattu aikaa eikä rahaa; eihän tällaista puutekorjausvaihetta pitäisi olla olemassakaan. Se kuitenkin on, ja pitäähän työt tehdä kuntoon joka tapauksessa. Toivotaan ettei mitään vesivahingon tapaista lisäongelmaa ilmene…

• Miten meillä menee?
• Miten viime viikko, entäpä seuraava?
• Mitkä ovat meidän suurimmat ongelmat, mikä on kriittistä?
• Miten viestin poikkeamista, miten suunnitellaan ne yhdessä?
• Onko kaikki kunnossa?

Grande finale

Talo on vihdoin rakennettu. Tulihan noita ongelmia, mutta saatiin se kuitenkin valmiiksi. Katsotaanpa mitä siitä tuli. Katetta ei tullut ihan niin paljoa kuin oli ajateltu, mutta pääasia että siitä päästiin eroon. Urakoitsijat olivat hankalia johdettavia, ja seuraavaan pitää ainakin osa vaihtaa. Ja tehdään ensi kerralla kunnolla kerralla, ettei tarvitse niin paljoa korjailla ja tehdä uudelleen.

Tehdään sit ens kerralla paremmin…

Mutta miten meillä sitten meni? Suurimpaan osaan urakoita tuli jonkinlainen lisätyöosuus. Kauanko oikeaan urakanmukaiseen työhön meni, sitä ei tiedä kukaan. Ja miksi niitä lisätöitä ei osattu huomioida? Kuinka me muistettaisiin tämä ensi kerralla, että osattaisiin tehdä paremmin? Ja laatu, se pitäisi kyllä saada paremmaksi. Nyt tuli aivan liikaa toistuvia laatuvirheitä, jotka hidastivat valmistumista. Sitten osa joutui tekemään kiireellä, ja virheitä sattui lisää. Ja raha. On itse asiassa hirveän vaikeaa katsoa mihin se meni ja paljonko työvaiheisiin oikeasti käytettiin aikaa. Suurimmiksi ongelmiksi voidaan yleisluontoisesti määritellä vaikkapa että ”tuli liikaa ongelmia”, ”urakoitsijat huonoja” tai ”kuivumiseen meni liikaa aikaa” Ai niin, ja ”suunnitelmia jouduttiin odottamaan”. No, ensi kerralla paremmalla onnella.

Kaikki data, mitä työmaasta kertyi, on eri järjestelmissä, eri muodoissa, eikä helposti päällekkäin katsottavissa. On vaikea nähdä yhteyttä esimerkiksi laatuvirheiden ja kiireisen aikataulun välillä. On vaikeaa ottaa opit talteen ja hyödyntää suoraan seuraavan projektin suunnittelussa.

• Miten meillä meni?
• Paljonko meni aikaa ja rahaa?
• Mitkä olivat meidän suurimmat ongelmat?
• Miten käytän tätä työmaata hyväkseni tulevaisuudessa?
• Miten voisin parantaa?

Onko tämä teillä nykypäivän tilanne? Ota yhteyttä ja jutellaan lisää!

Tilaa Sitedriven uutiskirje