logo
fi en

Tilannekuva – reaktiivisuus vs. proaktiivisuus

Kirjoittaja: Anni Hirvonen
Julkaistu: 2.2.2021

Rakennushankkeen kompleksisuudessa on helppo nähdä vain suorat kustannukset, mutta liian usein näkemättä jää 10-kertainen määrä epäsuoria kustannuksia ja työtä, joka syntyy virheiden, poikkeamien ja ei-optimaalisten päätösten kautta. Sakari Pesonen pohtii, että ehkä sen vuoksi rakentaessa ollaan usein hieman reaktiivisia, eikä niinkään proaktiivisia. Proaktiivisuus olisi kuitenkin paljon parempaa liiketoimintaa.

Usein virheiden vaikutus kustannuksiin ja toisaalta koko liiketoimintaan aliarvioidaan rankasti. Yksi tärkeimmistä syistä tähän on juuri epäsuorien kustannusten piilevyydessä. Tilannetietoisuuden lisääminen ja tilannekuvan hyödyntäminen proaktiivisesti on kuitenkin vaatinut askeleittain etenemistä.

Esimerkkinä voidaan tarkastella laadunhallintaa ja laatudatan käyttöä. Kun työmaalla työnjohto valvoo työnjäljen laatua ja merkkaa esimerkiksi mobiilisovellukseen laatupoikkeamia, voidaan laatudatasta luoda tilannekuva, jossa näkyy kuinka monta laatupoikkeamaa työmaalla on kyseisenä vuonna havaittu. Se ei kuitenkaan vielä hyödytä juuri mitään.

Teidän jätkät ei edes korjaa niitä virheitä, vaikka ollaan sanottu siitä.

Kehittyneemmässä tilannekuvassa näytetään jo yritystasolla laatupoikkeamien lukumäärän lisäksi, paljonko niistä on korjattu ja kauanko avoinna olevat laatupoikkeamat ovat olleet avoinna. Tämä vie jo toimintaa eteenpäin, mutta edelleen pysytään reaktiivisessa maailmassa – katsotaan syntyneitä laatuvirheitä sen sijaan, että estettäisiin niiden syntyminen.

Proaktiivinen tilannekuva

Proaktiivinen tilannekuva pyrkii mittaamaan laadunhallintatoimenpiteitä, joita tehdään ennen työurakan aloittamista. Analysoimalla dataa yritystasolla voidaan esimerkiksi todeta, että työmailla, joilla tehtäväsuunnitelmat, palaverit ja mallikatselmukset on hoidettu tietyn toimintatavan mukaisesti, syntyy merkittävästi vähemmän laatupoikkeamia. Näin päästään vaikuttamaan laatuvirheiden määrään kaikilla työmailla tekemällä nimenomaan proaktiivisia laadunhallintatoimenpiteitä.

Seuraava askel on yhdistää rakennushankkeen eri dataa eri tietolähteistä ja prosessoida yhdistelmä proaktiivisuuteen ohjaavaksi tilannekuvaksi. Näin pystytään näkemään vielä pidemmälle tulevaisuuteen, estää virheiden syntyä, ymmärtää koko ajan aikaisemmin ja syvällisemmin keinoja, joilla vaikutetaan mahdollisiin poikkeamiin, kustannuksiin, ongelmiin, ja estetään niiden syntyminen, ennen kuin ne pääsevät materialisoitumaan työmaalla. Sehän on sitä parasta rakentamista.

Videoblogaajasta

Sakari Pesonen vastaa Fira Smartin myynnistä ja asiakkuuksista. Sakarilla on noin 20 vuoden kokemus rakennusalalta, ja hän on toiminut monipuolisissa tehtävissä mm. työpäällikkönä putkiremonteissa ja asuntorakentamisessa.

Tilannekuvan kehittämisessä Sakari on ollut mukana noin 5 vuotta sekä työmaan että pääkonttorin näkökulmasta, ja puhuu tänä päivänä aiheen tärkeydestä todellisella kokemuksen syvällä rintaäänellä.

Ota Sakariin yhteyttä – hän miettii mielellään kanssanne juuri teidän yrityksellenne parhaita ratkaisuja tilannetietoisuuden ja tiedolla johtamisen kehittämiseksi.

Ota yhteyttä Lähetä viesti tai ota suoraan yhteyttä Fira Smart -tiimiläisiin. Olemme yhteydessä tuotapikaa. Lue lisää
Rakentamisen tilannekuva Yhtenäinen tilannekuva rakennushankkeen etenemiseen kaikkien osapuolten välille varmistaa läpinäkyvyyden ajantasaiseen tietoon ja parantaa reaktiovalmiutta. Lue lisää
Seuraa Tilannekuva-videosarjaa Tilannekuvalla tarkoitetaan datan visualisointia, jossa kompleksisesta asiasta, kuten rakennushankkeen lukuisista tietolähteistä, muodostetaan helposti omaksuttava, reaaliaikaisesti Lue lisää