Tilannekuvan ja siihen liittyvien nostojen ja hälytysten avulla pystytään mahdolliset ongelmat huomaamaan ajoissa jo niiden muodostumisen alkuvaiheissa. Tilannekuvalla pystytään jopa ennustamaan, että projekti tulee olemaan ongelmissa, ja asialle voidaan tehdä jotain ajoissa. Ilman tilannekuvaa jatkettaisiin ilman reagointia ja vasta taloudellisessa loppuselvityksessä huomataan, että pahimmillaan koko rakennushankkeesta ei jäänytkään rahaa. Näin laadukas, aina ajan tasalla oleva, ja helposti saatavilla oleva tilannekuva on jokaiselle rakennusalan yritykselle todella arvokas.

Tilannekuva – kaiken keskiössä

Tilannekuva tulee olemaan rakennusalalla jo lähitulevaisuudessa aivan keskiössä kaikissa yrityksissä, ja ensiaskeleet tähän on jo otettu.

Rakennushankkeeseen liittyvää dataa kerätään yhä useammasta erilaisesta lähteestä laatuun, aikatauluun, talouteen ja muihin asioihin liittyen, ja pystymme hyödyntämään tätä dataa muodostaessamme reaaliaikaista, digitaalista tilannekuvaa yrityksen eri tarpeisiin. Eri sovellusten ja teknologioiden kehittyessä huimaa vauhtia ei kannata lähteä keskittymään vain yhteen tiettyyn sovellukseen. Sen sijaan haluamme pysyä avoimina sille, mistä lähteistä dataa kerätään.

Jos tilannekuvaan tuleva data on huonolaatuista, myös tilannekuva on auttamatta huono – eli ”garbage in, garbage out”. Näin ollen tarvitaan myös hyvät toimintatavat ja prosessit käyttää työkaluja, jotta syntyvä data on laadukasta ja totuudenmukaista, ja siitä saadaan huippuarvokasta tilannekuvaa yrityksen käyttöön.

Tilannekuva on itseasiassa melko kompleksinen kokonaisuus. Kun mietitään esimerkiksi aikataulujohtamisen prosessia, miten halutaan johtaa yrityksen aikataulusuunnittelua ja toisaalta myös tuotannonohjausta? On mietittävä, millä työkaluilla suunnittelua ja valvontaa tehdään, miten työkaluissa syntynyt data visualisoidaan, sekä miten nämä tiedot jaetaan sekä yritysjohdolle, että toisaalta myös työmaalle. Tämä paketti tulee miettiä kokonaisuutena.

Tilannekuva ja raportointi sekoitetaan toisinaan keskenään. Raportointihan tarkoittaa, että kuvaus tilanteesta työstetään käsin ja lähetetään esimerkiksi tilaajalle. Tilannekuva taas muodostuu sovelluksista yhteen tuodusta datasta automaattisesti, jolloin sitä ei ole kukaan ihminen välissä käsitellyt ja tilannekuvan katselija voi olla varma näkemänsä tiedon aitoudesta – siitä, että tilanne työmaalla on oikeasti juuri se, mitä tilannekuva näyttää.

Tilannetietoisuus

Mitä enemmän tilannekuvan muodostavia datalähteitä on, sitä syvällisemmin aletaan ymmärtämään, mitä työmaalla tapahtuu. Jo tänä päivänä laadukkaan tilannekuvan perusteella pystytään ennustamaan, jos jokin työmaa tulee olemaan muutaman kuukauden päästä ongelmissa. Tätä ei pysty näkemään menemällä paikan päälle, mutta data kertoo omaa, korutonta tarinaansa silloin, kun siitä pystytään tunnistamaan samoja trendejä kuin aiemmin haasteisiin ajautuneissa rakennushankkeissa. Näin työmaata pystytään auttamaan jo etukäteen korjaamaan ongelmat ennen niiden eskaloitumista.

Tilannekuva tulee jo lähitulevaisuudessa olemaan todella tärkeä väline kaikille rakennusalan yrityksille, ja kaikkien, jotka eivät vielä ole alkaneet tekemään tilannekuvan eteen töitä, kannattaisi aloittaa se viimeistään nyt.